Nukuin aivan eri tavalla kun sängyssä oli parikin petikaveria, meinaan koirani, ensimmäistä kertaa ikinä En ole koskaan ennen nukkunut näiden veijareiden kanssa, nämä ovat aina viettäneet yönsä keittiössä josta löytyy näiden pesä, lelut, boxi jne koska olen arvellut, että nämä olisivat häiriötekijöitä mun herkkäunisuuden kanssa, mutta toisin kävi! Koirat olivat aivan hiljaa, rauhallisia, rentoja koko yön. Milloin tuhisivat ihan mun läheisyydessä, milloin jaloissa, milloin sängyn alla.
Mä heräsin tapani mukaan pari kertaa, mutta se sellainen ahdistunut kukkuminen yön pimeinä tunteina jäi pois, koska tyydyin vain silittelemään koiria, kunnes nukahdin uudestaan. Oli jotain niin rauhoittavaa, kun tiesin, että karvakaverit nukkuvat kanssani mun isossa parisängyssä. Olen aina halunnut nukkua mun koirien kanssa, mutta olen myös vähän pelännyt että ne napostelisivat suuhunsa jotain sopimatonta jos en olisi vahtimassa, tai että ne olisivat liian eläväisiä eivätkä antaisi mun nukkua. Wrong, again. Nämä nukkuivat kiltisti aamun asti mun kanssa, ja vasta 9.30 tulivat tassuttelemaan mun mahan päälle, kuin sanoen: "Nyt ulos, mami, on aamu!". Ja niin nousin, hymy huulilla.
Kurkkukin on aikalailla parantunut, ei yskitä tai kutise, joten sekään ei ole enää häiriötekijä yöllä. Enää selvin kiusaaja on mun ihon kutina; olen yöllä rapsutellut itseäni oikein olan takaa. Ei saisi, koska se vain pahentaa ihoa, muttakun se tuntuu niin raastavan nautinnolliselta. Antihistamiinia naamaan ja enemmän itsekontrollia, kropan rasvaamista ja... hmm, en tiedä. Kun kutisee, niin sitten kutisee kunnolla.
Kurkkukin on aikalailla parantunut, ei yskitä tai kutise, joten sekään ei ole enää häiriötekijä yöllä. Enää selvin kiusaaja on mun ihon kutina; olen yöllä rapsutellut itseäni oikein olan takaa. Ei saisi, koska se vain pahentaa ihoa, muttakun se tuntuu niin raastavan nautinnolliselta. Antihistamiinia naamaan ja enemmän itsekontrollia, kropan rasvaamista ja... hmm, en tiedä. Kun kutisee, niin sitten kutisee kunnolla.