Blogiarkisto

tiistai 11. marraskuuta 2014

Räkämaan lapsi



Mun tylsät postaukset kipeänä olemisesta eivät valitettavasti loppuneet edelliseen, sillä nyttemin olen kehittänyt itselleni oikein mukavan poskiontelontulehduksen, toista kertaa elämässäni (suoranainen ihme näillä pienillä nenätiehyeillä ja flunssan määrillä, joita on ollut sitten syöpähoitojen aloittamisen 2009), ja tänään illalla aloittanut siihen 150mg Doximycin kuurin - peukut pystyssä että menee ihan okei, koska edellisen kerran kun aloittelin samaista kuuria, tosin mykoplasmaan (muistaakseni), päättyi se vain oksenteluun ja kuurin keskeyttämiseen. So far so good, mutta aloitusnappulat ovat olleetkin masussa vasta vajaa 3 tuntia.



Muuten voin kyllä ihan hyvin, jos posken särkyä joka säteilee välillä vähän päähänkin, ei lasketa. Niistää saa ihan kunnolla mutta se onkin vain hyväksi kun yrittää häätää erittäin epämääräisen väriseksi muuttunutta limaa hengailemasta vääristä paikoista. Yötkin saan nukuttua vaikka välillä vähän yskittää. Oon vaan taas muutamana viimeisenä yönä katsonut sarjoja tai lukenut kirjaa liian pitkään, ja näinollen huomannut valvovani vielä klo 3 aikaan, ja unensaanti ollut vaikeata. Pitäisi osata lopettaa ajoissa! Olen myös suunnitellut tulevaisuutta, koska se on saanut kenties uutta suuntaa vähän valoisampaan, mitä tulee siihen miten aikaani kulutan - olen menossa Kelaan juttelemaan josko he antaisivat mun edes yrittää päästä yliopistoon lukemaan englantia ja näinollen voisin tehdä esimerkiksi ihan käännöstöitä. Ei sitä, mitä varsinaisesti haluaisin tehdä mutta on se parempikin kuin ei mitään, ja olisi kiva voida  tehdä jotain tuotteliasta silloin kun voin paremmin. Opiskelun voisi räätälöidä voinnin ympärille ja osan voisi tarvittaessa suorittaa kotoa käsin, tenttiä ja sen sellaista. Ei mahdotonta kuten jokunen tuttu syöpäläinen on mulle kertonut omasta opiskelustaan hoitojen ohessa tai jälkeen, oman kunnon mukaan. Mutta, on sanomattakin selvää ettei yliopistoon noin vain päästä mutta jos Kela näyttäisi vihreätä valoa, ja tätä kaikkea tukee mun syöpälääkäri sekä terapeutti, niin aion yrittää. Vähän pelottavaa mutta toisaalta myös jännää. On myös fakta, että mä olen aina ollut englannin puolesta taidokkain puhumaan ja omaksumaan aksentteja, en niinkään pilkun n*ssinnassa kieliopin puolesta, vaikka olen siinäkin hyvä mutta mulla on se hassu ongelma, että vaikka osaan kieliopin, en osaa selittää sääntöjä, ymmärrettekö, mitä tarkoitan? En osaa välttämättä selittää valintojani, tiedän vain että ne sopivat ja ovat oikein. :D Toisaalta, tähänkin auttaa kertaaminen, kertaamisen jälkeen!

Mutta, seuraavaan asiaan: blogi on ollut taas vähän hiljainen ja mäkään en tarkalleen ottaen tiedä, mitä haluaisin kirjoitella. Eli, mitä te siis haluaisitte että kirjoittelisin? Aiheita, kysymyksiä, kuvia, videoita? Olen miettinyt sitä aina aika ajoin kyseltyä ripsivideon tekemistä, eli miten laitan tupsuripseni, mulla on vihdoin sellainen kätevä pidike puhelimelle  jolla saisin videokuvan kuvaamaan oikeasta kuvakulmasta - en siis ole kuitenkaan testannut kuinka hyvää videota mun uudella puhelimella saisi näistä ripsistä, mutta ajatus on muhinut mielessä, että josko sitä edes yrittäisi. Joten, jos teillä on jotain mielessä, niin kertokaa pois!