Pääsin eilen sinne salille, kuten olin niin kovasti halunnut, maanantaina kun niin kremppasi tuo vasen käsi että se jäi väliin, ja sitä kovasti harmittelin. Eilen sitten sain tehtyä kunnon jalkatreenin ja olin aivan mahtavalla fiiliksellä sen jälkeen, vaikka jalat olikin ihan kuin vastasyntyneellä varsalla - kävelin ehkä vähän hassusti :D Oli treeni mennyt perille. Mutta... joskus myöhäiseen iltapäivään sitten alkoi aivan kamala väsy sekä vilu, mutta pistin sen vain sen piikkiin, että olin käynyt salilla ja vaikka olin tankannut itseäni sopivalla ruualla, niin ehkä en sitten tarpeeksi. Illalla sammahdin sänkyyn pariksi tunniksi vaikkei todellakaan ollut aikomus nukkua.. enkä yleensä pysty/halua nukkumaan päiväsaikaan. Herätessä oli kyllä jo parempi olo, olin nukahtanut kauhea kasa vaatteita päällä ja vielä huppu päässä. Iltapalan ja muiden iltapuuhastelujen jälkeen meninkin sitten ihan oikeasti nukkumaan, mutta nukkuminen väärään vuorokauden aikaan kostautui, koska heräsinkin jo sitten siinä klo 5 paikkeilla enkä saanut enää kunnon unta, herätyskellokin oli soittamassa vasta 8.50.
No, enpä ajatellut eilisestä sen kummempia, aamulla oli normaali, hyvä olo ja talsin valohoitoon rivakasti ja sen jälkeen kävin vielä labrassakin. Ja annoin taas periksi mun paheelle, eli hain Radiuksen kahvilasta vanilja laten mukaan. NAM.
Labrassa otettiin nyt vain tulehdusarvo, jonka sitten sain tekstarilla puhelimeen ja se olikin jo tuplaantunut viimeisestä arvosta, joka oli otettu alle viikko sitten (eli nyt 119)! WOOT. Ajattelin että enhän mä kipeä ole, vähän nenä tukossa niinkuin aina kun on tälläinen krooninen nuha, ollut ihan penskasta asti. Kokkailin ruokaa eikä tänään ollut ohjelmassa mitään liikunnallista, kuten salia, vain hyötyliikuntaa. Katos vaan kun saapui kunnon iltapäivä, jossain kello 15 paikkeilla alkoi taas yhtäkkiä aivan väsyä ja tulla mystinen vilu... ja kun cerppi on noin pompsahtanut, niin kai mua sitten kuitenkin jokin vaivaa kun yrittää niin fletkumadoksi vetää. VOI HELV.........
Onneksi on lääkäri huomenaamulla, tutkaillaan tuota arvoa ja arvioidaan mun oloa. Ja tietenkin katsotaan ne tulokset niistä kuvauksista, mitäpä tuolla kyljessä näkyy.. ja voiko sinne antaa enää hitustakaan sädehoitoa. Jännän äärellä ollaan huomenna... osa cerpista voi tottakai olla johtuen tästä mun kyljestä ja sen toiminnasta.
Mä kääriydyn nyt vilttiin ja jos en nukahda, niin katselen jotain kivaa Netflixistä. Että näin.