Aivan hermorauniona, käsien ja niskan hioten, jalan maata hakaten menin ja istuin gynen vastaanottotilassa, joka oli vielä vähän myöhässä eli ehdin hermoilla vielä extraa. Oli taas uusi naama, mutta oikein mukava naisgyne, jolle oli myös helppo jutella kaikesta ja kertoa myös, että tää on mulle yleensä aika karmea juttu.
Kaikki meni kuitenkin aika smoothisti, mikä oli tietenkin aivan suuren suuri helpotus, mutta miksi näin kävi tällä kertaa, en tiedä, koska ihan samaan tapaan kaikki näytteet otettiin kuin aikaisemmillakin kerroilla. Mutta, kiva näin, pitkästä aikaa, ei tarvitse olla ihan riekaileina ja itkua vääntänyt vastaanotolta lähtiessä. Eikä päivä näinollen mennyt ihan totaalisesti pilalle, vaikka saikin itsensä hermoilla ihan pistoksiin.
Mulla myös tehdään vaihdos hormonikierukkaan, josko pääsisi mm. mun nillittävästä migreeniherkkyydestä eroon sillä, nyt on vahvimpana epäilynä e-pillereiden uudelleen aloitus, joka tapahtui alkuvuodesta, että ne ja ehkä Nivokin jossain määrin, on syynä. Onhan mulla nyt nuo kohtauslääkkeetkin olemassa mutta ei niitäkään ole kiva popsia.
Tällaista tällä kertaa, voin rehellisesti sanoa että tulin helpottuneesti hymyillen tältä vastaanotolta, enkä ole rampautunut, joten esim. huomenna onkin sitten salipäivä edessä, jes! Sinne olen saanut taas ahterini raahattua 3x/vko, ja kyllä tekee gutaa!
