"Finger this, Finger that" -tilanne jatkuu, valitettavasti. Pikakertaus!
Kävin käsien röntgenissä nivelvaivojen vuoksi, joka erityisesti keskittyi vasenmman käden peukaloon, se ns. lähti sijoiiltaan ihan itsellään jos käsi oli tietyssä asennossa tai jos tähän kohdistui painetta jolloin nivel "pystyi antamaan periksi" jolloin se muljahti paikaltaan, ja jouduin korjaamaan tilanteen ihan toisen käden avulla, koska vasemmasta kädestä katsosi voima pistää peukku itsestään paikalleen. Voin sanoa, että ne kunnon muljahtelut oikeasti teki kipeätä. Heräsin joinain aamuina tähän muljahdukseen, joten aamu alkoi huutamalla saatanaa tai helvettiä. Peukku saattoi muljahtaa arjen askareissakin jos sitä ei osannut varoa, joten perään lähti viellä hittovittuperkeleet. (pahoittelen kielenkäyttöä, tämä todella on kirosanojen huudon arvoista) Mutta, tilanne rupesi rauhoittumaan, peukku oli vähemmän "löysä" eli ei muljahdellut paikaltaan ja kipu hiipui, eikä käden röntgen osoittanut vaurioita, vaikka toki ajan kuluessa niitä olisi voinut tulla jos tilanteeseen ei oltaisi reagoitu yhtään mitenkään.
Lääkärit kävi keskustelua keskenään viimeisimmän lääkärin vastaanottoni jälkeen, ja lääkäri sitten soitti seuraavana päivänä että jos vain sopii, niin voitaisiin jättää Nivolumab tauolle seuraavan hoidon jälkeen (eli tämän viikkoinen hoito viime tiistaina), ja seuraillaan niveliä, pääsen TAYSin fysiatrin polille, kuvataan marraskuun lopussa tai ihan joulukuun alussa, katsotaan tapahtuuko tällä välillä mitään syövän puolesta kun en saa nyt Nivoa. Mutta, eipä siinä montaa kertaa väliin jäisikään tällaisella ajalla, kun sykli on ollut 3 viikon välein. Itseäni ei rassaa yhtään, ja uskon 98% varmuudella että seuraavissa kuvauksissa kaikki näyttää edelleen yhtä rauhalliselta kuin juuri muutama vk sitten otetuissa kuvissa.
Mutta, jatkaakseni näistä nivelistä. Eilen meinaan aamulla heräsin siihen tuttuun muljahtelu skenaarioon, mutta aikaisemmasta viisastuneena, kissan reflekseillä (vaikka unenpöpperössä olinkin) pystyin estämään sen kunnon muljahduksen, mutta säikähdin kyllä. Nyt näyttäisi todellakin siltä, että Nivolumab on enemmän vai vähemmän suoraan syyllinen tähän. 4. päivänä hoidon saannin jälkeen alkoi muljahtelu, joka oli jo ehtinyt rauhoittumaan edellisen kahden viikon aikana. On se sitten kilppis vajiksen ja Nivon yhteissumma tai jompi kumpi (ja vajishan johtuu Nnivosta, joten...), niin nyt voisi olettaa sitten nivelten rauhoittuvan taas kun Nivoa ei nyt hetkeen saada. Varmasti joku miettii, että mitäs jos näkyykin syövän uudelleenaktivoitumista - no worries, Nivo voidaan aloittaa uudestaan. Ja nämä nivelhommat on edelleen kuin ihan siedettäviä, ja jos peukku pahenisi niin mulle tehtäisiin yöllä käytettävä rannetuki, se jätettiin siis tämän viikon fyssan yhteydessä sitten tilaamatta, koska peukku oli parempi. Ja uskon etten nytkään tule sitä tarvitsemaan, ellei tämä peukku pahene mutta en usko siihenkään, kun Nivoa en ole saamassa.
Nyt sitten vain nautin lomastani Nivosta. Tai enemmän lomastani TAYSista, ei tarvi juosta siellä niin usein. Vaikka "vain" iltaopiskelen, niin se työmäärä mitä meillä on, on ainakin mulle jo aika paljon (ehkä kun en ole tottunut..) joten tekemistä ja välillä rassaamistakin riittää. Olen myös aloittamassa työharjoittelun, joka tulee viemään myös todella paljon aikaa, mutta tähän olen heittäytymässä 150% täysin rinnoin, koska olen todella, todella, TODELLA innostunut tästä, jahka se potkaistaan käyntiin. Vielä vailla selväksi päätettyjä suunnitelmia, en vielä paljasta minne olen menossa. Kerron kyllä, kun on kerrottavaa!
Tällaista. Muuten, koulussa on aikas kivaa tällä hetkellä vaikka kiirettä pukkaa ja luomisen tuska on suuri. Luomisen tuska mulla kuitenkin johtaa erilaisten ideoiden tutkimiseen, ja toteutan itseäni ihan itseänikin yllättävillä tavoilla, opin siis uutta. Ja koen että aherran kovasti, olen ensimmäisten joukossa paikalla koulussa 45-30min ennen koulun alkua paikalla, ja viimeisten joukossa lähdössä pois koulusta. Viimeksi suunnittelimme vapaa-aiheisen/aiheisia tarroja, joita sitten myös tulosteltiin, hienoja tuli, mahtava vempele koululla! Toivon mukaan saan tulostaa vielä toisen tai kolmannenkin A3-arkin tarroja, mulla riitti ideoita niiden suhteen!
Puntarissa painaa enemmän kaikki positiiviset hommat arjen kiireiden keskellä, joten plussalla ollaan. :)
Tällaista. Muuten, koulussa on aikas kivaa tällä hetkellä vaikka kiirettä pukkaa ja luomisen tuska on suuri. Luomisen tuska mulla kuitenkin johtaa erilaisten ideoiden tutkimiseen, ja toteutan itseäni ihan itseänikin yllättävillä tavoilla, opin siis uutta. Ja koen että aherran kovasti, olen ensimmäisten joukossa paikalla koulussa 45-30min ennen koulun alkua paikalla, ja viimeisten joukossa lähdössä pois koulusta. Viimeksi suunnittelimme vapaa-aiheisen/aiheisia tarroja, joita sitten myös tulosteltiin, hienoja tuli, mahtava vempele koululla! Toivon mukaan saan tulostaa vielä toisen tai kolmannenkin A3-arkin tarroja, mulla riitti ideoita niiden suhteen!
Puntarissa painaa enemmän kaikki positiiviset hommat arjen kiireiden keskellä, joten plussalla ollaan. :)
