Itsenäisyyspäivää itse kullekin, ketkä sitä oikein viettävät, ketkä eivät. Vapaa perjantai kuitenkin.
Vanha osoite on nyt sitten kiinni, jos ei tähän mennessä joku ole osannut ohjautua tänne uuteen osoitteeseen, niin.. no, voi voi. Ja kyllähän tänne löytää muilla keinoilla, jos vain viitsii vaivautua. ;)
Vanhoja tekstejä ei kuitenkaan ole huveutettu minnekään, vaan aikomuksenani on, kun niitä selaan ja järkkään, julkaista teille uudestaan luettavaksi parhainta tuotantoa, suosittuja tekstejä tai muuten vaan just mua kiinnostavia tekstejä, joilla näen olevan arvoa uudelleen lukuun. Mitään aikataulua tai suuren suurta suunnitelmaa tälle ei ole, joten näitä vanhoja helmiä saattaa pompahdella mihin väliin vain, sitten kun katson, että on sopiva väli.
Katselimpa tuossa aamupäivällä mielenkiintoisen ohjelman, joka vinkkailtiin mulle (ja muillekin) tuolta yhdeltä syöpäläisten foorumilta. Puhuttaa Suomessa, kun täällä niin "pelätään huumeita" ja sen sellaista, mutta todella mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Liittyypi siis kannabikseen lääkekäytössä.
>> tästä Yle Areenan sivulle, katsomaan Spotlight-ohjelmaa
Mä piehtaroin taas unettomuuden kanssa yöllä, mun kroppa jotenkin herättää mua tiettyinä kellon aikoina, hetket jolloin nukun kevyemmin, ja välillä saatankin jatkaa ihan nukkumista, mutta kun nyt tää perkuleen kylki haavoineen ärsyttää mua henkisesti että fyysisesti olemassaolollaan, niin mähän herään sitten kunnolla. Ja tulee nälkäkin jos yöllä klo 4 aikaan kukkuu. Mutta onneksi sentään siihen aikaan voin tekstailla Australiaan, koska siellä on ihan päiväsaika. Tuli vaikka mitä hillitöntä läppää heitettyä parhaan kaverin kanssa noin 45min, kunnes paimensin itseni väkisin nukkumaan, valot pois ja puhelin täysin äänettömälle. Ja sitten olenkin taas nukkunut, ja myöhään, yli kymppiin. Koiratkaan ei jostain syystä elämöineet aikaisemmin, kuten ne usein aamuisin tekee jo vähän ysin jälkeen. Ehkä ne ties, että niiden äippä haluaa vähän nukkua, kun kerran vielä pystyy. On mulla tietysti niin ikäväkin bestistä, ja mua raivostuttaa etten iltaisin voi sille tekstailla koska siellä on sitten jo aamuyö, se nukkuu. Ja vaikka tiedän, että kyllä se vastaa jos sille jotain lähettelen, niin eihän se nyt ole kivaa koko ajan herätellä toista, kun itseä huvittais vain heittää jotain läppää siihen aikaan, kysellä kuulumisia ja vaan vinkaista, että on ikävä. Samalla tapaa se tietää olla herättelemättä mua, joten meidän ikkuna olla toisiimme yhteydessä fiksuun aikaan, pienenee. Harmillista.
Päivittelin yöllä blogin Instagramiakin, se on aina mukavaa puuhaa. Siellä on myös vaikka mitä väkeä ympäri maailmaa hereillä, vaihtelevathan kellonajat tietysti paljon, joten yöaika ei ole sen hullumpi aika päivitellä sinne kivoja kuvia ;)
>> Blogin instragramiin thelittlethingsblogi / tai tumblr sivun puolelle
Vanha osoite on nyt sitten kiinni, jos ei tähän mennessä joku ole osannut ohjautua tänne uuteen osoitteeseen, niin.. no, voi voi. Ja kyllähän tänne löytää muilla keinoilla, jos vain viitsii vaivautua. ;)
Vanhoja tekstejä ei kuitenkaan ole huveutettu minnekään, vaan aikomuksenani on, kun niitä selaan ja järkkään, julkaista teille uudestaan luettavaksi parhainta tuotantoa, suosittuja tekstejä tai muuten vaan just mua kiinnostavia tekstejä, joilla näen olevan arvoa uudelleen lukuun. Mitään aikataulua tai suuren suurta suunnitelmaa tälle ei ole, joten näitä vanhoja helmiä saattaa pompahdella mihin väliin vain, sitten kun katson, että on sopiva väli.
Katselimpa tuossa aamupäivällä mielenkiintoisen ohjelman, joka vinkkailtiin mulle (ja muillekin) tuolta yhdeltä syöpäläisten foorumilta. Puhuttaa Suomessa, kun täällä niin "pelätään huumeita" ja sen sellaista, mutta todella mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Liittyypi siis kannabikseen lääkekäytössä.
>> tästä Yle Areenan sivulle, katsomaan Spotlight-ohjelmaa
Mä piehtaroin taas unettomuuden kanssa yöllä, mun kroppa jotenkin herättää mua tiettyinä kellon aikoina, hetket jolloin nukun kevyemmin, ja välillä saatankin jatkaa ihan nukkumista, mutta kun nyt tää perkuleen kylki haavoineen ärsyttää mua henkisesti että fyysisesti olemassaolollaan, niin mähän herään sitten kunnolla. Ja tulee nälkäkin jos yöllä klo 4 aikaan kukkuu. Mutta onneksi sentään siihen aikaan voin tekstailla Australiaan, koska siellä on ihan päiväsaika. Tuli vaikka mitä hillitöntä läppää heitettyä parhaan kaverin kanssa noin 45min, kunnes paimensin itseni väkisin nukkumaan, valot pois ja puhelin täysin äänettömälle. Ja sitten olenkin taas nukkunut, ja myöhään, yli kymppiin. Koiratkaan ei jostain syystä elämöineet aikaisemmin, kuten ne usein aamuisin tekee jo vähän ysin jälkeen. Ehkä ne ties, että niiden äippä haluaa vähän nukkua, kun kerran vielä pystyy. On mulla tietysti niin ikäväkin bestistä, ja mua raivostuttaa etten iltaisin voi sille tekstailla koska siellä on sitten jo aamuyö, se nukkuu. Ja vaikka tiedän, että kyllä se vastaa jos sille jotain lähettelen, niin eihän se nyt ole kivaa koko ajan herätellä toista, kun itseä huvittais vain heittää jotain läppää siihen aikaan, kysellä kuulumisia ja vaan vinkaista, että on ikävä. Samalla tapaa se tietää olla herättelemättä mua, joten meidän ikkuna olla toisiimme yhteydessä fiksuun aikaan, pienenee. Harmillista.
Päivittelin yöllä blogin Instagramiakin, se on aina mukavaa puuhaa. Siellä on myös vaikka mitä väkeä ympäri maailmaa hereillä, vaihtelevathan kellonajat tietysti paljon, joten yöaika ei ole sen hullumpi aika päivitellä sinne kivoja kuvia ;)
>> Blogin instragramiin thelittlethingsblogi / tai tumblr sivun puolelle