Olo on kuin liisterissä, venyy ja paukkuu, mutta mihinkään ei liiku.
Kättä on särkenyt lähes tappavan tasaista tahtia, illalla täysille väännetty lämpötyyny vasemman puolen selän ja käden alla, melkein ihoa käristäen, tuntuu auttavan mutta senkin kanssa pitäisi maata lähes tuntikausia, ihan kuin käsi olisi syväjäässä. Yöksi otettu Lyrica, jonka toimivuudesta en edes ole varma, on todennäköisesti mun päiväsaikaan vaivaavan on/off päänsäryn syy, ainakin tuntuu ajallisesti menevän yks yhteen. On kamala huomata, miten helposti sitä uppoutuu ongelmiensa ytimeen mutta kuitenkin turhuuteen pohdiskelemaan kaikkea, joka vetää alas ja samalla lamauttaa. Ja kun ei ole aikataulu täynnä kaikenlaista menoa, niin aika tuntuu pysähtyvän ja ajatukset villiintyvän.
Ensi viikolle on ensin varattu puhelinaika lääkärille, kutsussa nimenomaan lukee että "lääkäri soittaa kipulääkityksistä" - auttaako Lyrica, oletko kokeillut muuta (esim. Panacod, Tramal), miltä särky tuntuu, miltä susta tuntuu, ja tätä rataa. Seuraavana päivänä on sädehoitolääkärin vastaanotto ja sitten tyrkkäys sinne CT-suunnittelukoneeseen. Jälleen kerran mun iholta etsitään noin 10 vuotta kestävät hennatatuoinnit, pisteet yläkropassa joiden perusteella kuvauksilla on lähtöpisteet, ja mahdollisen sädehoidon alue voidaan määrittää. Onneksi ne on tehty kauan aikaa sitten, vuosia sitten, jolloin tämä vasen kylki ei ollut näin operoitu ja täynnä arpikudosta, eikä alla ollut aktiivista, pullottavaa imusolmuketta - tuskin olisi sen tarvittavan pisteen (vähän kuin kuulakärkikynällä painaisi paperiin ja pyörittelisi sitä hetken, että piste on tarpeeksi iso) tekeminen kovin hauskaa tolle alueelle, vaikka tatuoinneista on kokemusta, mutta herkkää aluettahan tuo muutenkin on. Muutenhan se tehtäisiin nyt. Mutta näitä sädehoitojaksoja vuosien varrelta on jo sen verran takana, että onneksi ei tarvitse miettiä niiden pisteiden tekoa, jostain syystä nekin nyt vain hiipi mieleen ehkä siksi että muistan kun viimeksi ne etsittiin juuri ennen Teneriffan reissua, ja hoitajat olivatkin positiivisesti yllättyneet siitä, että mulla olikin ne jo, ei tarvinnut tehdä.
Mun arvelut tästä särystä on, että jokin tuolla kainalossa painaa sen verran, että jos vasemmalla kyljellä makaa, niin särky olkapäästä ranteeseen asti voimistuu, helpottaa vähän jos ei ole vasemmalla kyljellä mutta särkyä riittää silti ärsyttäväksi vaivaksi. Jokin osa on ehkä myös salitaukoa, siis enemmän tuolla hartian puolella, mutta se onneksi helpottanee kun vaan jatkaa salilla käymistä, jonne tällä viikolla vihdoin pääsin (tai sain lähdettyä..) takaisin. Mallorcalla tuli käveltyä todella paljon mutta se nyt ei oikein tällaisen selän kanssa, jollainen mulla on, juuri auta. Että pieni näpäytys myös omalle laiskottelulle, kun annoin salitaukoa tulla lähes 2 viikkoa enkä sillä välillä oikein venytellytkään.
Erittäin pitkästä aikaa siis menoton viikonloppu, vanhemmilla ruokailua nyt ei juuri menoksi lasketa vaikka onkin mukava mennä syömään iskän herkkukokkailuja. Huomaan, että oon karistanut osan mun erakkomaisuudesta, ainakin toistaiseksi, koska ei huvittaisi olla yksin sitten yhtään, mutta näin vaan on oltava kun kaikki kaverit tuntuvat olevan jossain, lähinnä töissä, koko viikonlopun. Sarjojen suurkulutukseksi tämä viikonloppu on sitten mennyt.
Kättä on särkenyt lähes tappavan tasaista tahtia, illalla täysille väännetty lämpötyyny vasemman puolen selän ja käden alla, melkein ihoa käristäen, tuntuu auttavan mutta senkin kanssa pitäisi maata lähes tuntikausia, ihan kuin käsi olisi syväjäässä. Yöksi otettu Lyrica, jonka toimivuudesta en edes ole varma, on todennäköisesti mun päiväsaikaan vaivaavan on/off päänsäryn syy, ainakin tuntuu ajallisesti menevän yks yhteen. On kamala huomata, miten helposti sitä uppoutuu ongelmiensa ytimeen mutta kuitenkin turhuuteen pohdiskelemaan kaikkea, joka vetää alas ja samalla lamauttaa. Ja kun ei ole aikataulu täynnä kaikenlaista menoa, niin aika tuntuu pysähtyvän ja ajatukset villiintyvän.
Mun arvelut tästä särystä on, että jokin tuolla kainalossa painaa sen verran, että jos vasemmalla kyljellä makaa, niin särky olkapäästä ranteeseen asti voimistuu, helpottaa vähän jos ei ole vasemmalla kyljellä mutta särkyä riittää silti ärsyttäväksi vaivaksi. Jokin osa on ehkä myös salitaukoa, siis enemmän tuolla hartian puolella, mutta se onneksi helpottanee kun vaan jatkaa salilla käymistä, jonne tällä viikolla vihdoin pääsin (tai sain lähdettyä..) takaisin. Mallorcalla tuli käveltyä todella paljon mutta se nyt ei oikein tällaisen selän kanssa, jollainen mulla on, juuri auta. Että pieni näpäytys myös omalle laiskottelulle, kun annoin salitaukoa tulla lähes 2 viikkoa enkä sillä välillä oikein venytellytkään.
Erittäin pitkästä aikaa siis menoton viikonloppu, vanhemmilla ruokailua nyt ei juuri menoksi lasketa vaikka onkin mukava mennä syömään iskän herkkukokkailuja. Huomaan, että oon karistanut osan mun erakkomaisuudesta, ainakin toistaiseksi, koska ei huvittaisi olla yksin sitten yhtään, mutta näin vaan on oltava kun kaikki kaverit tuntuvat olevan jossain, lähinnä töissä, koko viikonlopun. Sarjojen suurkulutukseksi tämä viikonloppu on sitten mennyt.