Aloittelen vastaamaan jo muutamaan kysymkseen nyt, mutta edelleen saa kysymyksiä sekä toivepostausehdoktuksia jättää tähän postaukseen, jos jotain mieleen tuleepi.
Toivepostaus päivästä mun matkassa kuvien kera on huomioitu, ja toteutan sen pian jonain sellaisena päivänä kun on menoa ja tekemistä - turha sitä on sellaisena päivänä toteuttaa kun löffään kotona sarjojen ja kirjojen parissa, ei tule paljoa kuvamatskua siitä ;)
Toivepostaus päivästä mun matkassa kuvien kera on huomioitu, ja toteutan sen pian jonain sellaisena päivänä kun on menoa ja tekemistä - turha sitä on sellaisena päivänä toteuttaa kun löffään kotona sarjojen ja kirjojen parissa, ei tule paljoa kuvamatskua siitä ;)
- Sinulla on ilmeisesti laaja ystäväpiiri, mutta haaveiletko parisuhteesta? Mitä ajatuksia se herättää?
En ole ihan varma, mistä tällaisen mielikuvan olet saanut, mutta sanoisin että ei, mulla ei ole laaja ystäväpiiri. Nimenomaan ystäviä on kourallinen, näitä kaikista läheisimpiä ja rakkaita, ja sitten loput ovat kavereita tai tuttuja, joiden kanssa ei tule esim. treffattua usein tai koskaan, moikkaillaan kun törmäillään. Tokihan sitä varmaan jokaisella on jossain vaiheessa ainakin mielessä parisuhde, enkä mä ole mikään poikkeus. Ja koska niin yksityiset asiat eivät tänne blogiin kuulu kuin deittailut sun muut, muutakuin että mainitsen että olen käynyt treffeillä, niin sen enempää en tilannetta valaise. Ei vaan ole seurustelusuhdetta muodostunut kenenkään kanssa, ja itse olen vähän nirso, tai ehkä paremminkin voisi sanoa etten tyydy vain keskikertaiseen suhteeseen, olen mieluummin yksin jos näyttää silti, ettei aivan täysin homma natsaa.
Ystävät, perhe, mun koirat, näin lyhykäisyydessään. Ja ehkä ns. elämän pienet ilot, tai arjen pienet ilot koska niillä(kin) on erittäin suuri merkitys, varsinkin silloin kun on meneillään vaikeampi kausi ja niitä positiivisia asioita saa hakea, ja myös osata tarttua niihin ja nauttia niistä.
- Hirveän raskas kysymys, mutta mitä ajattelet kuolemasta? Ja jos sellainen tilanne tulee eteen, niin haluatko viettää loppuajan sairaalassa vai kotona?
- Se on edessä meillä jokaisella - toiset lähtee aikaisemmin kuin toiset, mutta edessä se on kuitenkin. Mä en kuitenkaan jaksa juurikaan viettää aikaani peläten kuolemaa, musta se on vähän turhaa, aikansa voi käyttää paremminkin. Enemmän surisin sitä, että sitten jää ystävät, perhe ja koirat taakse. Todennäköisesti kotona (vanhemmillani, sitten kun ei voi enää yksin olla omassa kodissa) koska silloin saisin olla koirieni kanssa - ne on uskomattoman tärkeä henkireikä mulle. (Ja kotona/vanhemmilla saa parempaa ruokaa..! ;>)
