Tänään aamu alkoi taas tuttuun kaavaan: herätyskello soi, herään ja ryhdyn aamutoimiin, on valohoito klo 10.15. Vanne pään ympärillä alkaa kiristämään heti silmät avatessa, kai se on ollut siinä koko ajan mutta toistaiseksi se ei herätä mua öisin. Viime yönä kuitenkin se meinasi estää mua nukahtamasta, joka oli aivan kamalaa, olla hereillä vajaa klo 5 asti ja herätä siinä puoli ysin jälkeen ihan silmät ristissä. Nyt sain tarpeeksi tästä kiristävästä pannasta, jätin soittopyynnön mun osastolle (heillä on takaisinsoitto systeemi), josta soitettiinkin pian, kerroin ongelmani ja siellä oli jo aikaisemmin kirjattu ylös että olen viime aikoina kokenut tavallista enemmän migreenimäistä jomotusta joka ei kuitenkaan puhkea kunnon kohtaukseksi, vaan jää niinkuin nillittämään päälle vähän alhaisemmalla tasolla. Mun ensimmäinen täsmälääkerespa sieltä sitten tuli pikaisella vauhdilla, ja vähän ristiriitaisin tuntein kävin sen noutamassa valohoidon jälkeen.
Olen kuullut kuinka toisilla migreenin täsmälääkkeet vetää ihan tuubaan, vaikka katkaiseekin migreenin, mutta mulla alkoi pään kiristys käymään vielä ankarammaksi matkalla valohoidosta Yliopiston Apteekille, hikoilin kuin viimeistä päivää vaikka ei ollut liikaa vaatteita päällä, tuntui hirveän raskaalta, päätä kivisti, äänet rupesi ärsyttämään ja tunsin haluavani mulkaista kaikkia ympärillä olevia ihmisiä epätoivoisen karkoittavasti - onneksi käytän peilaavia aurinkolaseja, niin kukaan ei oikeasti mun katsetta nähnyt. Jouduin myös väistelemään paria kadulla kulkevaa minkä asian puolesta nyt olevaa katujututtajaa, mulla on tänään äänikin todella painuksissa niin oli kyllä todella hehkeä olo..
Apteekista päästyäni ulos, kaivoin vesipulloni ja vetäisin Oriptan 50mg tabun naamaan, ja toivoin parasta. Pääsin kotiin, edelleen hikoillen kuin saunassa ja raahustaen, olin ostanut koiranruokaa ja tuntui että se kantamani pussi olisi painanut ainakin 10 kiloa (mitä se ei todellakaan oikeasti painanut). Lepäämisen jälkeen tunsin, kuinka pikkuhiljaa vanne rupesi kaikkoamaan ja tunsin vain lievää väsymystä, jonka jälkeen olo sitten helpottikin enimmäkseen, vaikken edelleen kestänyt kuulla mitään ärsyttäviä ääniä. Mutta saamani lääke toimi, mikä ihana tunne kun ei ole kestovannetta! Toivon mukaan tässä nyt katkeaa tämä kierre, mutta onneksi voin kyllä lääkäriltä pyytää neurokonsulttia tai -lähetettä tämän asian suhteen, josko miettisi jotain muuta estolääkitystä kuin Triptyl, koska se ei mulla ainakaan tällä hetkellä toimi.
Unettomuuden suhteen - kävin tänään vihdoin hakemaan YA:sta mun vahvemman melatoniinin respan, ei siis Circadinia, vaan ihan Melatonin 3mg -nimellä kulkevaa melatoniinia YA:sta. Se on tarkoitus parittaa mun Insominin kanssa, ja kokeilla josko Insominin annoksen saisi alemmaksi (10mg -> 5mg) tai vaikka välilllä jopa täysin pois, iltakohtaisesti mennään. Mä olen ennenkin syönyt melatoniinia mutta en respalla vahvempaa, paitsi Circadinia joka oli paritettu minkälie lääkkeen kanssa, en muista, mutta Circadin on myös törkeän kallista joten siihen en kyllä ole valmis koskemaan uudestaan. Plus se lääkecombo joskus vuonna 2010 tai 2011 ei edes toiminut. Mutta apteekin käsikauppatavara melatoniinia olen syönyt, ja kokenut saavani siitä ainakin lievää apua, joten jospa tästä vahvemmasta olisi vieläkin enemmän apua. Mä olen pääasiallisesti nukkunut ihan okei, vaikka toki mun Insominin annosta halutattais alentaa sen varalta, että jos sitä vastaisuudessa joutuisikin nostamaan vaikka hetkellisesti - stressaava tilanne tms joka yrittää viedä unet, niin sitten on vielä jotain keinoja, mitä ottaa käyttöön. En tiedä miksi viiime yönä se unensaanti oli niin vaikeata, kuin että se kiristävä vanne pään ympärillä kyllä oli osatekijä. Voi olla myös vaikka kuntosalin puute, mutta se puute tottakai johtuu tästä kiristävästä vanteesta - ehkä nyt siis rikotaan kierre kun sain Oriptania että tätä melatoniinia, ja voin aamuisin herätä paremmalla ololla joka sallii salille lähdön, ja näin mielen- että kehonhuoltoa joka vaikuttaa kokonaiskuvaan.
Olkaa onnellisia te, jotka nukutte luomu-unta ja jotka ette joudu kärsimään migreenistä millään asteella - kummatkin vaivat on sellaisia rasittavia takiaisia, että kyllä välillä meinaa päästä itku ja perään tekee mieli huutaa perkelettä.