En nyt vieläkään oikein jaksa paneutua esittelemään etelän reissun ostoksia tai kertomaan, missä kävin, mitä tein - laiskottaa, jopa väsyttää, vaikka tänään onkin parempi päivä mitä tulee vyöruusun aiheuttamiin, kamaliin, kipuihin. Ei niinku huvita mikään, vaikka ulkona kauniisti paistaa aurinko.
Kävin porukoilla syömässä, kuten viikonloppuisin aina teen jos ei ole muuta tekemistä. Yleensä mulla ei ole muuta tekemistä. Sen ääneen sanominen on myös masentavaa. Paras kaveri palasi Australiasta ja asuu mun luona, mikä on mahtavaa, mutta silläkin on se muu, oma elämä, jonka aloitti heti, eli tietenkin se töissä käyminen. Ei sillä että meidän kaverisuhteelle tekisi kovinkaan hyvää jos me kummatkin oltais viikosta toiseen kotona, mutta lähinnä se ajatus, että tuo lähtee töihin mutta minä en, koskaan, no.. masentaa.
Mä tiedän oman kuntoni perusteella, että jos mä palaisin töihin tekemään niitä duuneja, mitä tein ennen, niin jaksaisin tehdä sitä varmaan 2 tuntia päivässä, tai sitten muutaman enemmän mutta en todellakaan joka päivä. Tämä kroppa ei yksinkertaisesti jaksaisi (poisluetaan nyt kaikki mahdolliset kivut tässä tilanteessa). Tosin, en mä haluaisi takaisin niihin duuneihin, joita olen tehnyt, haluaisin jotain muuta. Jotenkin tuntuu, että esimerkiksi kirjastossa olisi kiva työskennellä, mutta jollain ilveellä nekin nykyään tarvitsee ihan useamman vuoden kestävät koulukset siihen duuniin, jota en ole ihan hiffanut, että miksi. Jos joku osaa kertoa, niin valaiskaa ihmeessä.
Olen tietoinen siitä, että syy tai osasyy tällaiselle sunnuntaimasikselle voi hyvin löytyä mun lukuisista lääkkeistä, tai vaikka siitä että pääsääntöisesti viime viikolla, lomalla, oli kuitenkin niin älyttömän hauskaa, joistain kivuista huolimatta, että nyt paluu tähän nimenomaiseen arkeen yksinkertaisesti masentaa. Saisi Suomen kesä tulla äkkiä, niin voisin olla ulkona saamassa aurinkoterapiaa, joka kyllä 99% takaa paremman mielen.
Joten, lykkään vielä noista lomajutuista kirjoittelua, ja painun väliin jääneiden sarjojen sekä kirjan pariin. Ensi viikolla sitten.