Hoidon puolesta ei ole mikään iso haloo, että sitä ei juuri tänään saada tippumaan, ei vaan ole tarkkaa tietoa koska se lääke saapuu, joten nyt olen lähinnä sellaisessa stand by -tilassa, esimerkiksi edellisenä päivänä saatetaan soittaa, että voitko huomenna tulla, lääke on saapunut. Mä kun asustelen niin lähellä, niin sellainen lähtö sairaalaan ei ole ongelma, eikä todellakaan ensimmäinen kerta näiden vuosien varrella, joten siitä voi olla hyvillään - mietin niitä, jotka tulevat jostain toisesta kaupungista, kaukaakin, hoidettavaksi jolloin tällainen tilanne ei kyllä olisi kovinkaan kiva.
Kävin siitä huolimatta hoitajan ja lääkärin luona, voinnin seuraaminen on todella aktiivista ja itsestään saa kertoilla vaikka mitä. Mutta mä kaiken kaikkiaan voin kuitenkin ihan hyvin, ja labrat on ok, hemoglobiini on vähän alentunut sitten lääkkeen aloituksen, kun ennätyksellisesti pääsin ylittämään jo jonkusen kerran sen naisten viitearvon alakantin, joka vähän tietolähteestä riippuen on 115 tai 117, hypäten jopa 125 korkeimmillaan, ja nyt on 112 mutta eipä tuo kovin suuri lasku ole, kun mulla on kuitenkin ihan pienestä asti ollut tuo hemppa vähän matalan puoleinen, silloinkin kun siihen joskus söin rautatabuja. Mutta ehkä se kertoo siitä unentarpeesta, jonka lisääntymisen olen huomannut. Tulehdusarvo on jonkin verran noussut sitten viime kokeiden, mutta on sellaisela tasolla. n. 50, ettei se mun tapauksessa huolestuta koska mulla ei kuitenkaan mitään infektiota ole, ja se on mulla aina elänyt vähän omaa elämäänsä.
Vatsanvointiin lääkäri otti kantaa, sijainen siis kun mun omalääkäri on lomalla, että hyvin voi tämä Nivolumab sitäkin vähän ärsytellä kun sen toimintamekanismi on kuitenkin yllyttää kropan omaa tulehdustilaa toimimaan, eli niitä tappajasoluja hätistelemään syöpäsoluja. Eli mun armas IBS ohessa herkistyy, mikä ei nyt tietenkään ole kovin kivaa, mutta ei kuitenkaan ole mikään sellainen reaktio mikä huolestuttaisi. Huolestuttavaa tässä tapauksessa olisi juuri syödyn ruuan läpitulo samantien, monta kertaa päivässä, jolloinka pitää samantien olla yhteydessä osastoon ja sitä hoidettaisiin sitten kortisonilla. Mulla on ollut välillä vähän sellaista etovaakin oloa, mutta sen hoitaa pahoinvoinninestolääke, jos ei meinaa muuten mennä ohi. Vatsaa kyllä turvottelee pitkästä aikaa vähän väliä, ja se on ikävä tunne mutta.. senkin kestää. IBS on IBS, ja parhaiten sitä itse edes jotenkin hallitsee on ruokavalio, sekä liikuntakin. Litalginia ja Libraxia mulla on aina varmuuden vuoksi, vatsan omia kipulääkkeitä/rauhoittavia.
Kyljen haavan vetäytymisestä oli hoitaja että lääkäri kovin innoissaan, varsinkin hoitajat jotka mun kanssa neuvottelevat ja vaihtelevat noita haavalappuja, on aika mahtavia mittareita siitä, mitä oikeasti on tapahtunut lyhyessäkin ajassa, sen tiedostaa itsekin vielä vahvemmin kun näkee toisen positiivisen reaktion. Pieni haavalappu siinä on, mutta haava on pienentynyt ja siistiytynyt, ja pieni lappu siinä on enää sen vuoksi, että jos nyt vähän jotain kudosnestettä vielä sattuisi tulemaan, niin eipä mene sitten vaatteille. Mutta kaukana on ne ajat, kun isot ja paksut haavalaputkin petti sen vuototahdin vuoksi - jotain selvästi tapahtuu, vaikken pystykään muuten arvioimaan, mitä mahdollisesti sisuskaluille kuuluu, koska muut kasvaimet eivät olemassa olostaan ole mulle ilmoitelleet (suhteutettuna kylkeen) juurikaan. Mutta, uudet kuvaukset on ohjelmassa ensi viikolla!
// ENGLISH SUMMARY
Unfortunaly today my med was skipped due to delivering problems by the importer.
Fortunately considering the treatment itself, it's not that big of a deal, it's just that now I'm in a sort of stand by situation waiting for the med, the nurse could call up and ask to come the next day, but as I do live close by it's not problematic for me - thinking about those patients who come from other cities, even very dar away, for treatments, now that's a hassle.
Neverthless, I saw a nurse and a doctor, a substitute this time since my own doc is on vacation, since it is vital to monitor how I'm doing, and I end up telling all sorts of things about me, my body, even thoughts, what I do with my days and so one. All in all I'm quite fine, the labs are normal, though my hemoglobin which has never been superb, has lowered a bit from 125 to 112, which could be the reason why I sleep more now. Inflammation indicator (CRP) has risen a little but since I don't have an infection it's not noted as much, and it has always kind of had a life of its own.
My stomach issues, which is sometimes achy, or weird, bloated which all are quite consisting with general IBS symptoms, were noted as a side effect of Nivolumab working, since its' purpose is to rally the body's own inflammation process, to attack the cancer cells, it can also do that to my stomach, make it more sensitive again. Can't say I like it, but I've had it way worse, so this is manageable. I've got Litalgin and Librax for my stomach, they're stomach's own pain/sedatives, as well as pills for possible nausea, which has bothered me a couple times now and has not passed without taking a pill for it. But, what would be serious and most definitely related to Nivolumab, would be running to toilet many times a day, any food eaten coming straight through, then I'd have to contact my hospital right away and it would be treated with cortisone.
The wound's reduction was very positivile noted by the doctor and the nurse, though I deal with it everyday myself and see the results, it's still a good indicator especially from the nurses with whom I discuss the bandaging and such to see their reactions, being positively surprised of the changes in a small window of time. Now I still have a small bandage on it but mostly so that if something still spills out it won't get on my clothes, but mainly it's almost closed up and very clean. Yay! Long gone are the times when even the big and thick bandages failed and despaired me - something's definitely happening, though I can't tell what's happening inside me with the other tumors since compared to this wound, they haven't been actively bothering me for some time now. But, new scans are up next week!