Tänään oli hoito nro 5. Veriarvot on kaikki hyvillä tasoilla, ja aikaisemmin vähän nousseet kilppariarvot on palautunut varsin normaalille tasolle. Lieneekö kropan tottuminen tähän lääkkeeseen, vai mikä, en tiedä. Ja voihan tilanne toki muuttua.
Hoito meni normaaliin tapaan, siitä nyt oikeastaan ei ole mitään mielenkiintoista raportoitavaa, tunnin tiputus, keittistä menee niin paljon että vessassa saa hypätä koko ajan (ja mulla on vielä pieni rakko!). Multa kyseltiin edellisessä postauksessa, muistaakseni, että tiedänkö kuinka kauan tätä lääkettä annetaan mulle, ja kysäisin tänään lääkäriltä että mikä on niinkuin plääni, ja vastaus on että tilanteen mukaan mennään, tää on niin uusi juttu Hodgkinin suhteen. Ajatus on, että puoli vuotta ainakin annetaan näin 2vk välein ja sen jälkeen tutkaillaan tilannetta, mitä on tapahtunut kuvauksissa, olossa jne, ja sitten ehkä tahtia harvennetaan. Tai sitten ei. Ei siis ole suoraa, varmaa vastausta.
Maanantaina olin toivottavasti tulevan kouluni haastattelussa ja esittelemässä ennakkotehtävääni, ja mulla on tosi hyvä fiilis siitä. Hartaasti toivon, että syksyllä alkaa koulu. Ja jotain aivan muuta kuin yliopisto enkku, koin ahaa-elämyksen ihan muulta alalta. Mutta, en paljasta vielä tarkemmin etten manaa asiaa ;)
Eipä kai tässä jaariteltavaa ole enempää tälle päivälle, katselen jotain countryleffaa Netflixistä toisella silmällä :D
PS. Haluatteko tietää, miten mä handlasin ne hoidot aikoinaan jotka veivät hiukset, eli sen kamalan hiuksitilanteen - käyttääkö peruukkia, pipoa, mitä ihmettä? Mä kehitin aivan mahtavan niksin, josta kerroin muutamalla hoitajalle aikoinaan ja sanoivat etteivät ole kuulleet moisesta, hieno homma, ja itse kyllä voin sanoa että on miellyttävämpi kuin mikään peruukki! Siitä tulossa siis postausta ASAP - tosissaan nykikää hihasta jos ei meinaa pian kuulua!