Blogiarkisto

maanantai 17. helmikuuta 2014

Voi tuska..

Selkä on taas kipeä. Eri tavalla kuin ennen, kohta on hivenen eri ja nyt olen aika varma, että just siinä kohtaa painaa yksi mun kasvaimista, vasemman lavan sivussa. Aikaisemmin kun hierominen ja tai venyttely auttoi, nyt on päinvastoin, ja selälläkin makuu (nukkuminen) ei auta, toisin kuin aikaisemmin. Herään yöllä valvomaan, tai ottamaan ainakin kipulääkettä, mutta koska olen niin huono nukkuja, niin enhän mä enää mitään kunnon unta nuku. Tänä aamuna vaan teki mieli itkeä kun herätyskello soitti, kun piti lähteä valohoitoon. Koirat oli ruikulilla, sain yölläkin yhdet jätökset siivoilla, ja aamulla ennen ja jälkeen lenkin. Nyt tosin EHKÄ rauhoittuneet, ei hetkeen kumpikaan ole tehnyt mitään.

Soitin hoitajalle, ja sain lääkäriajan jo huomiselle, vaikka mulla oli rutiiniaika sovittu torstaille. Kysyin, että jos mahdollisesti nyt ehtisi ennen matkaa antaa kipusädehoitoa, jos siitä vaikka olisikin apua vaikka aikataulu onkin aika tiukka - eikä sädehoidosta aina tiedä rupeeko se auttamaan lähes samantien vai vasta muutaman viikon kuluessa.  En niin millään haluaisi nappailla Tramalia matkalla, olla pöhnässä, hidas ja mahdollisesti pahoinvointinenkin, kun se ainakin provosoi mun matkapahoinvointia.

Leukerania olen taas nappaillut ja välillä iho reagoi kamalalla kutinalla ja välillä taas ei  - tässä ei oo mitään järkee. Silloin kun kutinat iskee, tuntuu että haluan vain vajota koomaan kun en kestä sitä älytöntä rapsuttamista ja tunnetta, että muurahaiset juoksee ihon alla. Oon raapinutkin itselleni muutamat tosi hienot jäljet. Ja nyt haluan vajota koomaan tän selkäkivunkin takia.

Nykyään jo yhdenkin yön valvomiset takaa mulle oksuolon heti aamusta, nyt tosin väistynyt mutta ei mulla mikään kovin hehkeä olo ole. Oon niin väsynyt, pelkään että kivut pahenee ja pilaa mun matkan, en jaksaisi tehdä niin mitään.. eikä mun tosin just nyt tarvikaan mutta aamu 7:50 lähtien (ja nyt kello vasta 11..) on tää päivä tuntunut ihan hirveältä räpiköimiseltä ja selviämiseltä, ja melkein kauhulla odotan miten päivä tästä edistyy... ainakin nyt tuntuu taas iho heräävän kutiamaan, kai tää on sitten myös stressiin liittyvä juttu.

EN JAKSA!