Lääkäriin kipitetty, myöhässä, koska kävin aamulla niin hitaalla huonosti nukutun yön jälkeen. Jouduin tyrmäämään itseni uudestaan sänkyyn joskus 3-4 välillä, ja ysiltä soittava herätyskello tuntui herätyshetkellä suurimmalta viholliselta. Sumussa valmistauduin, mutta en uskaltanut edes miettiä kahvinjuontia koska se tekee musta sitten ihan hyperin, ja saatan joutua hyppäämään vessassa vähän väliä.Rynnistän tutulle sairaalan käytävälle melkein 10 minuuttia myöhässä (mä en oo koskaan myöhässä), mutta onneksi siellä oli sellainen lääkäri, joka itsekin oli vähän myöhässä aikataulusta. Kyselyt kuulumisista ohjasin heti tämän hetkisiin uutisiin, kerro jo, ne on tärkeimmät.
Rauhallista, tasaista, hiljaista. Kaikki on siis aika hyvin, ei taudin etenemistä. YAY!
Nyt jatketaan seurannalla, kuvataan taas noin 2kk päästä, ja jos sitten näyttää siltä että jotain etenemistä on tapahtunut, niin sitten otetaan taas Leukeraan käyttöön. Tällä välillä annetaan kropan, luuytimen levätä.
Että, ihan hyviä uutisia tuli, kummallista!
Että, ihan hyviä uutisia tuli, kummallista!