Herään tähän maanantaihin

Meinasin taas eilen yöllä tulla blogiin dataamaan kun ei vaan meinannut tulla, kello oli noin puoli yksi. Mutta en sitten kuitenkaan tullut, tulin hetkeksi pois sängystä (kun se hereillä makaaminen voi myös haitata nukahtamista jos se ei meinaa onnistua), latasin bussikortin netissä jotta pääsin tänä aamuna käymään verikokeissa, ja sitten kömmin takaisin sänkyyn ja olen nukahtanut, onneksi. Pitäisi ruveta repiin itteään kai selkeästi aikaisemmin ylös sängystä, nukkuminen vaan tuntuu mulla olevan parhaimmillaan joskus myöhään aamuyöstä ja siitä pidemmälle aamuun. (voin siis mennä sänkyyn jo 22.30 mutta usein uni tavoittaa mut sitten vasta puolen aikaan tai jälkeen..) ja kyllä, syön edelleen unilääkkeitä, ilman niitä en todennäköisesti nukkuisi syvempää unta ollenkaan. Insomin tosin ei tunnu enää tepsivän kovin hyvin vaikka se on "todella unettava" ja kierrätän sitä, eli en syö pitkiä aikoja putkeen. Tenox tuntui, ainakin ennen kierrätystä, olevan tehokkaampi koska se tepsii nopeammin, joten on pienemmän tsäänssit että jäänkin valvomaan vaikka kuinka Nukkumattia odottelisin sängyssä. Täytyy siis ehkä kierrättää jo aikaisemmin, vaikka Insomin ei ole vielä loppunut.

Mutta! Perjantaina oli ne Fuck Cancer -bileet Nosturissa, pääsi moikkailemaan vanhoja kavereita ja tuttuja, sekä tekemään uusia tuttavuuksia! Kampanjahan oli somessa saavuttanut suuren suosion, haastattelupyyntöjä sateli joka suunnalta, kampanja oli tapetilla vähän joka paikassa. Todella mahtavaa, varsinkin kun oli esikoisvuosi tämän kampanjan kanssa! En malta odottaa ensi vuoden kamppista! Bileitähän mun matkassa pystyi seuraamaan erityisesti mun snapchatissa (littlethings_7).

Mukana oli meistä bloggareista mm. F*ck Cancer -blogin Jutta sekä Teräsnainen Life - The Sequence -blogista, joka on tämän kuvan napannut.

Fuck cancer - no pity, pride!

All good things must come to an end

Fiilikset Weekendien jälkeen.. huippua!!!! Uusiks!

WKND2015

Tänään lähtee...! Kattellaan sit sunnuntaina tai maanantaina kun olen palautunut Stadista ja muutenin ;> (ellen ole ahkera bloggari ja ehdi pistää jotain tulemaan tämän viikonlopun aikana reissun päältä!)

Grrrrill

Vielä juoksennellaan "kesälomakauden" menoissa, eilen oli grillibileet isolla lössillä kun sääkin suosi iltasella että ulkona pärjäsi hengailla, kokkailla ja höpötellä. Kivaa oli ja masut tuli täyteen :D

Hyvää sunnuntain jatkoa, mä menen pötköttelemään leffan pariin, aktivoidun taas ens viikolla kirjoittelemaan paremmin, saa tulla potkimaan jos ei meinaa kuulua! ;)

Kesälaitumilla

Blogi on ollut enemmän tai vähemmän kesälaitumilla, ja mua on paikalle kaipailtukin useammin, kiitos siitä!, ja yritän olla vähemmän laiska, lomaileva bloggari. Mutta niin normaalia elämää tässä on tullut eleltyä että välillä ei ole mitään sen ihmeellisempää kerrottavaa, vaikka sitä onkin kiva kertoilla ihan normaalista, mukavasta arjestakin.

Paljon aikaa kavereiden kanssa, kahvittelua, leffassa käymistä.. kaikkea kivaa normaalia :)

Ja hauskaa riittää aina :D 

Jälleen kuvaukset

Huomenna on taas kuvaukset, kuten ne näin noin 2 kuukauden välein on. Ei tosin jännitä, mulla on niin hyvä olo että uskon edelleen Nivolumabin tekevän pieniä ihmeitään, pitäen tämän taudin kurissa ja hitaasti mutta varmasti kukistaen salamatkustajien olemuksia. I'm confident. 

Tuloksia sitten saapi kuulla ensi viikolla. Joten, tällä viikolla keskitytään auringonottoon (paitsi tänään, vettä tulee), samalla tehden vähän käännöstöitä, ja torstaina suuntaan Stadiin Lillan luokse mutta hoitelemaan vähän myös bisneksiä, ja viikonlopuksi takaisin viettämään aikaa tyttöjen kanssa. Ihan nappisuunnitelma loppuviikolle, sanoisin ;)

#NEWLOOK

Tartuin eilen saksiin ja hiuksista kiinni ja....

..ja näin siinä kävi ;)

Tänään on ihana ilma joten tässä lyhyesti sunnuntain postaus tällä erää, mä lähden ottaan arskaa! Hyvää sunnuntaita! 

Copenhagen

Instaa ja blogin facea kannattaa seurata nyt kun olen täällä kööpenhaminassa Nordic Cancer Survivors 2015 -tapahtumassa - ohjelmaa riittää joten pidempi postailu on ainakin nyt pannassa :D hyvää juhannusta!

BIG 27

Espoosta palattu, ja hienoa oli, jengi, synttärit, maisemat, kaikki. Tuli hurahdettua luontoonkin taas eri tavalla kuin pitkästä aikaa, vaikka lapsuuden vietinkin metsässä leikkien - nyt koirat kainaloon messiin ja metsäpolkuja valloittamaan. Polvetkin kesti jokseenkin, ei kestojomotusta, vain jyrkät ylämäet vaati oman veronsa. Mutta, lyhyesti virsi kaunis, aion chillata tämän sunnuntain kun torstaista asti ollut menossa. 

Muistakaa osallistua edelleen pyörivään blogiarvontaan!

IKEA Madness

.. on pakko kuitata tämä päivä lyhyellä toteamuksella, että Ikeashoppailu saattaa olla tosi rankkaa puuhaa. Nostan hattua teille miekkosille, jotka jaksatte lähteä sinne naistenne kanssa :'D Itse vietin useamman tunnin Ikeassa suunnitellen ystävän kämppään uutta vaatehyllysysteemiä, ja siinä meni A-I-K-A-A. Ja saatoin shoppailla jotain itsekin. Tässä todisteet, ja perään pahoittelut etten jaksa kasata Livboxin postausta tänään, oon ihan valmista kauraa meneen jo nukkuun. Ens viikolla napsahtava 27 ikävuotta tekee musta selvästi vanhan akan, ei jassa enää...! :D

// // ENGLISH SUMMARY

Shopping at Ikea can be quite demanding! I salute you dudes who are willing to go shopping there with your girlfriends ;) Spent hours designing a new wardrobe for a good friend of mine, and did a little shopping of my own too. But I'm all wiped out so the posts about Livbox are just gonna have to wait a bit, need to gather myself.. the approaching 27 is making me an old hag, no endurance :D

Friday stuff

Tänään ei ole tarvinnut juuri peukaloita pyöritellä. Nivolumab saatiin vihdoin tänään tippumaan, ja sen jälkeen piti rientää kuvauksiin, ja sitten äkkiä kotiin syömään välipalaa ja käyttämään pikku-Nessaa ulkona, hetken chillausta ja sitten jo lähtö keskustaan salaatille että kaffelle ystävän kanssa, joka toikin mulle tuliaisen että aikaisen synttärilahjan Nykin reissultansa! Ja sitten piti vielä eksyä Akateemiseen kirjakauppaan kirjaostoksille, koska, no, voiko kirjoja olla liikaa? ;)

Varjoaineen ruiskutus ei valitettavasti onnistu portin kautta, joten käteen tarvi asentaa tämä varsin kipeä kanyyli, siis tuskaa :/ Nyt on kämmenen päällä mustelma ja on kipeä, ei sovi mihinkään tökkäistä.. No, ensi viikolla sitten tuloksia, toivottavasti olisi jotain saman suuntaista kuin tämä hienosti umpeutunut kyljen haava, tuolla sisuskalujen puolella!

Kesä tuoksuu just tältä! Täydellinen tuliainen että synttärilahja, ja mä olin vähän esittänyt toivetta että jos jotain pientä vois saada VS:än myymälästä, ja uusi tuoksuhan oli just nappi, multa löytyy jo ennestään Pure Seduction, jonka olen siis itse tilannut Nordic Feelistä, joka jälleenmyy VS:n tuotteita, kuten tuoksuja ja huulikiiltoja (halvempaa kuin tilata itse VS:ltä, niillä on aika huikeat toimituskulut).

Tämä tuoksu on yksi suosikeista kautta aikain, makeahko, hento meloninen vaikka meloni ei tämän päätuoksukomponentti olekaan, mutta siltä se silti tuoksuu.

James Freyn ja Nils Johnson-Sheltonin Endgame; The Calling -kirja, tämä vain tuntui huutavan mun nimeä hyllystä, ulkonäkönsä kuin myös jännän yleiskuvauksensa perusteella: "The end of the world is coming. Play now. Or we all lose. After centuries waiting in secret, twelve unbroken bloodlines, armed with hidden knowledge and lethal training, are called to take humanity's fate into their hands..."


// ENGLISH SUMMARY

I'll try to write up the English summaries this weekend for the past few posts, sorry they've been lagging!

Yo, hello!

Tänä aamuna sai nukkua pidempään ja vaikka oli menoa sairaalan puolelle (ihan valohoito), niin ai että kun tuntuu moni solmu auenneen, jättäneen mut rauhaan ja se normaaliminä pomppaa pintaan, joka on hyväntuulinen, energinen, innoissaan auringosta ja tulevasta kesästä, ei halua purra kenenkään päätä irti eikä menetä hermoja rakkaiden koiralapsien ollessa enemmän tai vähemmän pönttöjä. Yo, hello, it's me again!

Iho ei kutise, ei väsytä ja viikonloppukin, ei ainakaan tarvi herätä yhtään minnekään ennenkuin huvittaa! Olo on hyvä, normaali.

Piti tsekata Sokoksen 3+1 päivää, ja sieltähän löytyi mun luottomerkin eli Lumenen Arctic Aqua päivä- ja yönassurasvat oikein muikeassa alessa, 6,90e/50ml, norm. 9,90e. YAY! Pieni kaaos siellä oli päällä, en tykkää shoppailla tollaisessa kaaoksessa vaikka tasan tarkkaan tiesin mitä hain, mutta silti. Mutta, alen johdosta kestän!

Varsinaisestihan olin keskustassa näkemässä ystävää, oltiin Kulmakonditoriassa salaatilla ja kahvilla, ah ihanuutta, mä vaan niin rakastan tota paikkaa!

Ja olihan sitä käytävä äkkiä Koskarinkin kautta, koska siellä oli Kicksissä membereille 20% ostoksista, joten sieltä tarvi hankkia Isadoran oikein punainen huulipuna, jonka pitkällisen tutkimuksen tuloksena olin todennut juuri oikean sävyiseksi ja tarpeeksi mataksi, että pitkäkestoiseksi. En ollut väärässä! Sävy Summer Red 47.

// ENGLISH SUMMARY

I'm back, I'm me again! Slept long enough in the morning, finally and I just feel rejuvenated. Had to prance to the hospital tho, but had just UV-treatment. My skin ain't itching like crazy anymore, I'm energetic, back to me basicly, happy and not so fricking angry anymore :D

Swinged by the centrum, to first have a delish salad with one of my best friend's, loooove Kulmakonditoria so much. Then hit Sokos for 3+1 päivää, beauty happening, a small circus but got my fave skin day&night lotions, Lumene Arctic Aqua, on a very nice discount. YAY! Had to hit Koskikeskus too, since I knew there was 20% discount for members at Kicks, and my perfect superred lipstick from Isadora, after a long search and investigation, was the one I wanted, and damn, this is good.  Even better live, of course, but lemme tell ya, I've never been so happy with a lipstick! Shade Summer Red 47.

Now, chilllllll and sleep late tomorrow morning!

Stadiin

Matka kohti Stadia on alkanut - eilen tuli noita jännittäviä varmistusuutisia tulevasta lääkkeestä, mutta ennen sen alkua karkaan Stadiin Lillan luokse viettään mitä mahtavinta viikonloppua! TGIF! ;)

Säätäminen auttaa

Säätäminen, nyt puhutaan siis lääkkeiden, auttoi ja auttaa! Oon saanut herätä ilman niitä jäätäviä päänsärkyjä ja päiväsaikaan on kaikenkaikkiaan parempi olla, ei mikään särky pääse puskemaan läpi sillein, että tarvisi paljoa extra nappuloita ottaa, aamu- ja iltalääkkeet. Kiitokset tästä parantuneesta tilanteesta menee varmaan eniten Lyrica-annoksen noston piikkiin. Tämän johdosta oon tietenkin ollut erittäin hyvällä tuulella, ja eilen illalla olin kaverin kanssa istuskelemassa espanjalaisessa tapas-ravintolassa nimeltään Inez - kiva paikka, sellainen seurustelu mesta ja se paikka on erikoistunut siidereihin, joten siiderin ystäville voin suositella että käykää kokeilemassa (Tampere nyt kyseessä, jos joku ei tiedä missä asustelen ;>), kovin asiantuntevaa väkeä myös, meillä oli ihan espanjalainen tarjoilija joka puhui englantia, mun mielestä ainakin ymmärrettävästi ja tämä meitä auttoi tapaksien tilaamisessa - mun masu on oikein huippukunnossa verrattuna siihen pahimpaan, mitä se on joskus ollut, mutta tulista ruokaa en kyllä uskalla syödä enkä toki ikinä ookaan kovin tulisesta tykännyt, joten tämän neuvojen avulla jätettiin sitten välistä yksi vaihtoehto, joka olisi tullut kovin mausteinen.

Kävin myös tossa keskiviikkona juttelemassa kipupsykologille, jolle oltiin tehty sitten lähete kun olin käynyt kipupolilla lääkärin vastaanotolla - täysin vapaaehtoinen vaihtoehto mutta mä ajattelin, että mikä ettei, ei siitä nyt haittaa ainakaan ole. Siellä tulikin sitten juteltua kaikesta jopa kahden tunnin verran, meillä riitti kovasti juteltavaa, synkkasi siis hyvin. Siellä käytiin läpi ihan alusta, ja alulla tarkoitan ihan jo aikaa ennen diagnoosia tai edes sitä sairaalaan joutumista, eli alku milloinka ensimmäisiä oireita rupesi ilmenemään, ja siitä sitten edettiin nykypäivään. Käytiin läpi tukiverkosto - mulla erittäin hyvä sellainen, tein myös mielialatestin ajatellen nyt mennyttä kuukautta eikä siinä nyt mitään hälyttävää ollut, vaikka onhan mulla murehdittavaa ja pohdittavaa, ja on mahtunut surkeita päivä enemmän kuin pari näiden uusien kipujen vuoksi. Mutta palaute oli että olen nekin kuitenkin handlannut ilmeisen hyvin, mulla on muita(kin) keinoja käsitellä mun kipuja kuin vain lääkkeellisesti, joka enimmäkseen tarkoittaa sitä että osaa ikäänkuin hämätä itseään, keskittyä muihin asioihin joilloin aivoihin tuleva kipusignaali ei ole se ainoa, vaan aivoissa risteilee muitakin signaaleja jolloin se kipu voi jäädä taka-alalle vaikka kipulääkkeiden maximitehoja edelleen odotellaan. Ei toki aina mikään hämääminen onnistu ja jos todella kovaa sattuu, niin multa kyllä pääsee itku, mutta vähän vähemmän rankan kivun osaan käsitellä, mulla auttaa kun keskityn johonkin tosi hyvään tv-sarjaan ja vaan makoilen rauhassa, kylmäpussia tarvittaessa jos kipu johtuu sellaisesta jumituksesta, johon kylmähoidolla voi vaikuttaa. Oli mukava käynti mutta vain tämä ainoa, mulla oli kaikki sen verran hyvin kuitenkin tällä hetkellä, että ei ole tarvetta varata toista aikaa, ja ymmärsin että ei tuolla kipupsykologilla käydäkään kuin ihan kerran tai muutaman. Puhuttiin myös rentoutumistekniikoista, joista mulle paras oli selkeästi musiikki, mutta sain pari tulostetta muistakin vaihtoehdoista joita kokeilla, jos haluaa.

Tänään oon viettänyt taas aikaa kirjastossa, tehden käännöstöitä ja ollut taas sellaisessa ihanassa flow-moodissa - ajantaju katoaa, kaikki ympärillä tapahtuva katoaa, on vain minä ja mun kirjoittaminen, sekä musiikkia tulee korvanapeista, koska mua häiritsee paljon enemmän muiden ihmisten keskustelu kuin musiikki, musiikki on tasaisempaa kun taas ihmisten puheensorina vaihtelevaa. Mä pääsen musiikin avulla ihan omaan maailmaan. Ja voin iloisena ilmoittaa, että olen lähtenyt mukaan vapaaehtoistyöhön! Ilmoittauduin Plan Lastensuojelujärjestölle vapaaehtoiskääntäjäksi, pistän nämä englanninkielen taitoni hyvään käyttöön, tätä kun voi tehdä etänä, Planin toimisto sijaitsee meinaan Hesassa, jonne olisin kyllä mielelläni mennyt paikan päällekin auttelemaan, sekin oli vaihtoehto, mutta asuinkaupunki on nyt vähän este.Saatan tulevaisuudessa olla kiinnostunut heidän kampanjoistakin, mutta aloitellaan tällä käännöstyöllä nyt.

Viikonlopulle ei ole erityisiä suunnitelmia toistaiseksi, porukoille ainakin menen murkinoimaan ja vähän auttelemaan koirien kanssa, sillä äiti on par'aikaa Briteissä ottamassa osaa Cruftsiin Birminghamissa, siis siihen koiranäyttelyyn.

Hyvät viikonlopun alut kaikille, mulla on meneillään Shameless (US) maratonkatselu! ;)


// (A BIT) SHORTER VERSION IN ENGLISH

Adjusting my medication has been a success, over all I feel so much better, no headaches, don't feel too stiff from my back or my shoulders either and don't need any more meds during the day, just my morning meds and then evening meds. Since I've been feeling so great, last night I was out with a friend in a Spanish tapas bar called Inez (location Tampere), which was very nice and specializes in ciders, so if you're a friend of ciders I'd recommend you to check it out! The waiter we had was Spanish himself and spoke okay English, and was very informative and also helped us with our tapas order, since I really don't want to ruin my stomach which has been so great nowadays, something too spicy might not be that good of an idea.

I visited a pain psychologist on Wednesday, and ended up talking with her for two hours, we seemed to have so much to talk about! It was a rehash from the beginning of everything, from the start of my symptoms, everything in between 'till to the present. My support network is very good, one of the important topics, and also I seem to have good tools to manage my pain more than just medically, although sometimes if it just hurts like hell, I'm gonna cry at least for a bit, but other than that, I'm good at distracting the pain signal that's going to the brain by giving it other signals to deal with, so then pain can subside even though it's still there, but you find yourself concentrating on a good tv series while waiting for the pain meds to kick in, and that's great! Music is also a forte of mine, I can just get lost in it and forget the bad stuff.  We also covered some other relaxation techniques, printed a couple pages that contained all kinds of methods if I ever were to be interested in trying something new for a change.

Today I spent most of my day at the library, in a good flow mode, just me and my translation work, and blocking the outside world by listening to some music at the same time. Time just flies by without me even noticing it. I'm loving this flow mode I've discovered, feels good to be productive. And being on the subject of productive, I can proudly say I've volunteered for Plan, which is a children's rights organization, I'm going to be a volunteer translator from now on, eager to start and put my English skills to good use! Would've loved to go help around their head office too, but it's in Helsinki so unfortunately not doable. Might be interested in their campaigns and such in the future, but for now I'm gonna start with the translation work.

No specific plans for the weekend for now, I'm gonna go to my folks to dine and help out with the dogs, since my mum is currently in England attending Crufts, the huge dog show in Birmingham.

TGIF everybody, I'm gonna continue binge watching Shameless (US), I'm so hooked! ;)

You gotta find the little things, and find light in them

Antibioottikuuri taas päällä, kefaleksiinia naamaan - onneksi mun maha on paremmassa kunnossa että se ei juurikaan reagoi huonolla tapaa antibiootteihin enää, kunhan nyt ei ihan tyhjään mahaan vetele. Mutta toimi kyllä ilmiömäisen vauhdikkaasti, kuuri päälle tiistai-iltapäivästä lähtien ja jo keskiviikkoiltana havaitsin haavaa puhdistaessani että se lemahdus, jonka olin havainnut ja jonka vuoksi olin ilmaantunut taas mun osastolle ilman ennakkovaroitusta, oli vähentynyt ja nyt tänään on täysin hajuton eli kyllä siinä oli varmasti jonkin asteinen pinnallinen tulehdus, verikokeissahan tulehdusarvoa tutkimalla se ei ilmennyt, se oli meinaan jopa vähän matalampi edellisiin tuloksiin nähden, mutta lääkärini tokaisikin että jos se on pinnallinen (mikä on toivottavampaa tässä tapauksessa) niin se ei välttämättä verikokeissa näy. En siis ollutkaan vainoharhainen vaan oikeassa! Ehkä nyt uskallan taas luottaa omiin tuntemuksiini ja kokemuksiini enemmän, tiedän milloin jotain on vialla ja milloin ei ole, ainakin suurimman osan ajasta.

Panikointia sitten onkin ollut itse haavan hoidon osalta, nyt on ne mun nimittämät superhaavalaput menettäneet super-tittelinsä, eli haavan vuodon määrä tuntuu jopa vähän lisääntyneen - voin ihan kuvitella kuinka te lukijat siellä ruudun takana manaatte tätä, te jotka jaksatte niin kamalasti tsempata mua, josta muuten olen todella kiitollinen! Varsinkin aamuisin jos on jähmeä ja jäykkä olo, ja levoton yö takana, on aamulla piristävää lukea uusia kommentteja, joissa tsemppaillaan eteenpäin. Mutta palatakseni tuohon panikointiin, jouduin vierailemaan siellä hoitotarvikejakeluyksikössä uudestaan jo keskiviikkona, vaikka olin käynyt siellä maanantaina ja saanut vaikka mitä tarviketta, koska ongelmaksi muodostui juurikin haavan erittämän nesteen määrä, eli ainoa jotenkin toimiva ratkaisu sen hallitsemiseen oli tuo pussi, joka kerää sen nesteen ja sen voi tyhjentää. Niitä meni hukkaan 3, siis 3!!!, kappaletta koska en saanut sitä tarttumaan kunnolla ihoon! Ryntäsin sinne sitten keskiviikkona puolitoista tuntia ennen sen sulkemisaikaa, ja selostin väsyneenä ongelmani. Onneksi oli jälleen ihana työntekijä vastassa, eri kuin maanantaina, mutta tämäkin todella empaattinen tapaus. Sain suihketta joka muodostaa iholle kalvon, johon myös sitten liimattavat jutut tarttuvat paremmin, sekä sitten sellaista elastista teippiä jolla nyt saan sinetöityä tarkkaan ja kunnolla tuon pussin reunat tiiviisti mun ihoon, ja tottakai sitten lisää noita pusseja. Aikamoista kikkailua ja opettelua, ja kuitenkin teen tämän kaiken itse käyttämällä kokovartalopeiliä apuna. Eilen laitettu pussi valitettavasti petti tämän päivän puolella oikeasta reunasta, mutta nyt sain uuden paikoilleen vieläkin huolellisemmin laittaen, teipaten, nyt tarkalleen tietäen sen ongelmakohdan, koska saattaa päästä sitä nestettä puskemaan läpi, ja näin irrottelemaan liimapintoja. Onneksi olen näppärä sormistani.

Perjantai; tyttöjenilta ystävän kanssa! Leffaa pyörimään ja rouskutellaan ranch- ja taco -nimisiin dippeihin dipattuja porkkana, kurkku ja paprika suikaleita. Terveellisempää mättöä mutta kuitenkin jotain hyvää - meillä kummallakin on projektina parempi olo, parempi minä. Onni on ystävät, joiden kanssa on hauskaa ihan vain kaksin hengailemalla, ei tarvitse lähteä baariin tai vastaavaa, voi vetää lökärit päälle, hiukset sotkuponnarille, olla meikittä ja olla parhaassa seurassa täysin hyväksytty juuri sellaisenaan.

Hyvää viikonlopun alkua, levätkää, nauttikaa, nukkukaa pitkään! :)

#NeverGrowUp

Päivä vietetty tyttöjen kanssa Ideaparkissa koluten muutama kauppa läpi, ennenkaikkea oli ihanaa nähdä ja höpötellä sitä kaikkea hullua ja hölmöä, mitä me aina höpötellään, meidän juttuja pidettäis varmasti ihan pöpeinä... kuten varmaan kaikkien hyvien ystävien omia sisäpiirin keskusteluja :D

Suurena Minions-fanina tämä paita oli vain pakko napata mukaan New Yorkerista, ja mikäs siinä, on viime aikoina ollut sellainen fiilis etten koskaan kasva aikuiseksi - tässä siis todiste siitä.. ;)

Rewind Erase Relive

Tälle illalle vähän popiteltavaa...! Ja vastannee pieneltä osin erään lukijan pyyntöön mun lempimusasta; Clarkkentin tyyppinen musa menee tähän rakoon, ja nyt tähän bändiin ah-ihastuneena saatte kuunnella mun lempparipoiminnat niiden levyiltä. Spotifyihin kannattaa mennä kuuntelemaan lissää...! ;) Mun lauatai-ilta menee ystävän tullen yökylään, siis pyjamabileet..! #AKid4ever

Clarkkent - I Do

Clarkkent - Silent Ones

Clarkkent - Misfit

Clarkkent - Friend

Clarkkent - In My Arms

Clarkkent - Rewind Erase Relive

Villisikaa metsästämässä

No, ei nyt ihan metsästämässä, koska meillä oli aivan oma pöytävaraus Villisikaan, Tampereen ytimessä, joka on yökerho Ilonan yhteydessä toimiva ravintola, ja myös yöaikaan muuntautuu osaksi Ilonan baareilijoiden hulinaa. Mutta me oltiin kaikki siellä ihan vain hyvän safkan, sekä tyttöjen juoruhetkien perässä - tätä meidän nimenomaista porukkaa on haastavaa saada yhteen kun tytsyt tekee niin erilaisia duunivuoroja, mutta kyllä onnistuu kun tarpeeks tahtoo (mä olen järkkäritäti kun mä ehdin suunnittella :D). On siis sama jengi, jolla oltiin viime vuonna Mallorcalla.

Metsästäjänleike (possua) kanttarellikastikkeella ja ranskalaiset oheen

Olin kerran aikaisemmin käynyt syömässä Villisiassa (Ilonan puolella sitten olen ollutkin enemmän... mut ei oo ihan mun skene), eikä se tälläkään kertaa jättänyt kylmäksi. Meillä oli myös mitä mahtavin tarjoilija, joka osasi kertoa annoksista kaiken mitä haluttiin tietää, ja vähän myyntipuheella myös myydä meille mahtavat jälkkärit ;)

Jälkkärii; jätskiä ja porkkanakakkua, namskis!

Villisiassa saa koota oman jälkkärin annetuista vaihtoehdoista, valitse niistä kaksi yhteishintaan 5 euroa, joten mä otin suklaajätskiä, jonka sivussa oli vähän kinuskikastiketta, sekä toisena palan porkkanakakkua, josta mä tykkäsin kovasti kun se ei ollut sellainen tyypillinen "tosi kermainen ja ylikostea", kuten ne usein on, eikä myöskään liian makea joka ei myöskään mua sytytä.

Murkinan äärellä hymyilyttää, mutta syyhyttää; nyt jo sitä ruokaa napaan!

PS. The Little Things on palannut livboxaajaksi, tilaus (siis ihan omakustanteinen) on uusittu, helmikuussa siis ihmetellään taas uuden boxin sisältöä täällä blogissa! :)

Next Day I'm Your Supergirl

Kiss kiss, gonna tell you right now

I make it sweet on the lips, I simply knock you out

Shut up, I don't care what you say

Cause when we're both in the ring, you're gonna like it my way

Uutisia täällä ollaan jo varmasti odoteltu, ne jotka tiesivät että olin jo aikaiseen aamuun ollut siellä lääkärissä. Sen jälkeen on ollut niin kamalasti muka tekemistä ettei tänne ole ehtinyt, ja tuli myös puhuttua vielä asiat ihan loppuun lääkärin kanssa puhelimessa koskien sädehoitoa. Mutta, aloitanpa alusta.

Ensinnäkin, nyt oli aika mun omalääkärille, se oli varmistettu juttu josta olen enemmän kuin onnellinen. Mua on tavannut välillä pari muutakin lääkäriä, ja pidän heistä, mutta omalääkärille joka on aivan perillä kaikesta, no, sille on vain aina tottakai paras mennä. Olin kevyesti meikattu ja ripsetön (omasta mielestäni saa mut näyttämään väsyneemmältä :P), enkä eilisiltana ollut jaksanut raahautua suihkuun mutta siisti kuitenkin. Lääkäri kysyi, että miten nyt sitten voit, ja tällä viittasi siihen kohonneeseen cerppiin, johon sitten selostin kaiken mitä täälläkin olen selostanut; vässäämistä, vähän vilua, ei kuitenkaan kuumetta tai yskää. Lääkäri avasi mun uusimmat kuvaukset ruudulle ja meni niitä mun katsoessa samalla läpi, sekä luki vielä uudestaan niiden lausunnon läpi, ja sieltä paljastui että tätä tilannetta arvellaan lieväksi reaktioksi mun edellisestä sädehoidosta, jota annettin tuohon mun ainokaiseen keuhkoon ensimmäisen kerran ikinä jonkin aikaa sitten. Ja siihen päälle pienoista flunssanpoikasta joka ei ole päässyt juuri riehumaan, eikä nyt pääsekään koska koko tilanteen huomioiden, olen nyt antibioottikuurilla, Avelox 400mg:tä menee 7 päivän ajan. Tuttu lääke, mulla yleensä on joko Kefexiä, Aveloxia tai Tavanicia, näin nimiä muistellen, jotain laajakirjoisia antibiootteja ovat, mä kun olen allerginen penillisiinille.

Kuvauksissa näkyi ettei tuo kylki sillein erityisen oleellisesti ole kasvanut, siis siellä on toki toimintaa mutta niinhän siellä on oikeastaan koko ajan ollut, nyt se vaan on tuollain enemmän ulospäin työntyvä, ja mun hermo tai hermot ovat valitettavasti jossain siellä ärsyyntyneitä, jonka vuoksi se säteilee vasempaan käteen aina. MUTTA, mitä iltapäivällä puhuin lääkärin kanssa, istuskellessani kahvilassa bestiksen kanssa, että sädehoidon puolelta on näytetty vihreätä valoa! MUTTA sitä ei ehditä antaa ennen mun matkaa (damn) vaan sen jälkeen JA sieltä oli erikseen pyydetty kertomaan, että sitten saattaa aiheuttaa jälkijunassa lisää arpikudosta, joka kiristää, ja jota mulla nytkin on tuossa kyljessä, sekä vielä kylkiluiden väliset hermot saattaa tykätä kyttyrää, jolloin sitten voi tulla niitä hermokipuja lisää. Mutta, mut on nytkin matkaa varten ladattu jos jonkinmoisella reseptillä, että aivan varmasti on kaikkea mahdollista mukaan, mitä nyt jo melkein jossain "extreme" tapauksessa saattaisi tarvita - oikeasti voisi sanoa että tarvitsen hädin tuskin sitä 1/3 lääkkeistä, josta taisinkin jossain aikaisemmassa postauksessa mainita.

Muut kasvaimet eivät ole puuhailleet mitään omiansa, ovat siis kutakuinkin entisellänsä, joten niistä ei tarvitse huolestua. Mun hermokipu+kipukynnyksen nosto lääkitys, eli Lyrica+Triptyl ovat ruvenneet oikeasti toimimaan ja mä pärjään näin päiväsaikaan useita tunteja vailla mitään lääkkeitä, otin aamulääkkeet noin klo 8 tänä aamuna, ja nyt vasta illalla vähän klo 18 jälkeen tuntui tarvetta ottaa vähän jotain, niskaa ja selkää jumittaa, ja  vasen käsi on vähän niinkuin "väsynyt", ei kuitenkaan särkemiseen asti ole päässyt. Eli hienoa!!

Olin aivan mielettömän hyvällä fiiliksellä siis tämän lääkärin jälkeen, josta kipaisin alakertaan Radiuksen labraan otattamaan taas verikokeet, ja olipa kuulkaa tulehdusarvo laskenut eilisen 119:sta 91:een! Eli jo itselläänkin tulossa alaspäin, joten aivan varmasti musta kukistetaan kaikki mahdolliset pöpöt pois ja keuhkoreaktiota saadaan hillittyä - mulle olisi tyrkätty myös Prednisonia eli kortisonia joka tottakai vaikuttaisi keuhkoreaktioon jo melkeinpä vuorokauden kuluessa, mutta koska se vie multa yöunet ja tekee mahan kipeäksi 24/7, niin en sitä sitten ottanut eikä se siis todellakaan olisi ollut pakollinenkaan, lääkärini tietää mitä se mulle aiheuttaa, joten sitä annettaisiin sitten aivan todella, siis TODELLA, pakon edessä jota tämä tilanne ei ole lainkaan. Pärjään hyvin ilmankin.

Iltapäivällä olin siis tosiaan tutustumassa aika uuteen kahvilaan Tampereen ydinkeskustassa, Pella's Cafessa, jossa kävi oikein hulina, asiakkaita tuli ja meni, lähestulkoon koko ajan oli kaikki pöydät varattuja joten se näyttää olevan suosittu paikka tulla salaattilounaalle (11-14), tai pienelle suolaiselle tai makealle, ja hyvälle kahville. Osaatte ehkä arvata minkä kahvin mä otin.. :DDD

Oikealta; otin kinkku-aurajuustoleipäsen, jonka kera tuli vähän salaattiakin jossa oli kirsikkatomaatteja mutta niistä innoissani ehdin ne jo vetäistä nassuun ennen kuvaa ;), sitten pala suklaakakkua kera kermavaahdon ja kirsikkana tottakai mun rakastama vanilja latte, oikein bueno!

Kipaistiin myös bestiksen kanssa Sokokselle samoilemaan, mun täytyi ostaa koirille niiden lempilihaherkkua, kun nämä ovat viime päivinä nirsoilleet kun olen tarjoillut pelkkiä nappuloita, hemmotellut höpöt... ;D Ja hemmottelin vähän itseänikin kun Sokoksella ne hullut alet ovat edelleen meneillään ja mä hemmotteluni olin ehdottomasti ansainnut!

Lancomen aivan ihanan ihon pehmeäksi tekevää rasvaista rasvaa La Rose Body Lotion 350ml, jossa on käytetty ruusu-uutetta; mä en tykkää ruusuveden tuoksusta, joten metsästin myyjän joka antoi mulle saman sarjan tuotetta nuuhkittavaksi, kun tästä nimenomaisesta ei ollut testeriä - ei tuoksu sille, minkä mä myöntäisin perinteiseksi ruusuveden tuoksuksi, vaan enemmin sellainen oikein hennon kukkainen, ruusu kyllä mutta jotenkin aivan omanlaisensa, oikein kiva tuoksu siis. Sitten Rimmeliltä 60 Seconds 853 Pillow Talk -kynsilakan, joka on tollainen ihanan sinisen unelman värinen, ei ihan baby blue vaan inasen tummempi, jännä - pitää kyllä saada levitettyä todella tasaiseksi kynnelle, koska tossa värissä töppäilyt pinnassa näkyy taatusti herkästi.

I'm feeling good, a good day, my fellow readers ♥

Happy NYE

Oikein hyvää saapunutta vuotta 2015! Bestiksen seurassa ihan pienesti skumppaa maistaen (ei oo mun suosima juoma) ja hengaillen - kunnon pirskeilyä sit etelän reissulla, 28 to go!!